Masennussattuu.com

Nuorten masennus

Ihmisen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehitys on nuoruusiässä valtavassa vauhdissa, ja tämä vaihe onkin mielenterveyden kehittymisen ja muotoutumisen kannalta erittäin tärkeää aikaa. Masennusta tai sen kaltaisia tiloja voi esiintyä jo lapsilla, ja ne ilmenevät tavallisimmin levottomuutena, syrjään vetäytymisenä sekä erilaisina käytöshäiriöinä. Masennustilojen todennäköisyys lisääntyy kuitenkin huomattavasti murrosiän aikana sekä pian sen jälkeen.

Murrosikä on henkisen myllerryksen aikaa

Voimakkaat ja vaihtelevat tunteet sekä ajoittainen alakuloisuus ovat tavallisia murrosiässä ja kuuluvat lähes jokaisen nuoren henkiseen kehitykseen. Masennus on kuitenkin erotettavissa näistä murrosiän asiaankuuluvaan kuohuntaan liittyvistä mielialan vaihteluista sekä ajoittaisesta surumielisyydestä. Toisin kuin aikuisilla, nuorilla masennuksen selkeimpiä oireita ovat usein ärtyneisyys tai vihaisuus. Ne saattavat varsinaisen masentuneisuuden sijaan vallata alaa tunteiden ristiaallokossa.

Tyypillisiä nuoruusiän masennuksen oireita ovat myös aikuisille masentuneille hyvin tavalliset tuntemukset siitä, etteivät aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat enää kiinnosta. Nuoren mahdollisesta masennuksesta on saattaa olla syytä huolestua silloin, kun käytös muuttuu aiempaan verrattuna huomattavasti.

Moni nuori sairastuu masennukseen

Masennus on nuorten keskuudessa suhteellisen yleinen mielenterveyden häiriö, josta kärsii tutkimusten mukaan jopa 10 prosenttia 12–22-vuotiaista nuorista. Sairastumiselle voivat altistaa erilaiset ongelmat kotona tai koulussa, väkivalta, kiusauksen kohteeksi joutuminen, hankaluudet ihmissuhteissa, rahavaikeudet, ristiriidat perheessä, vanhempien vähäinen tuki sekä lapsuudessa tapahtuneet laiminlyönnit. Oma tai perheenjäsenen sairastuminen ja muu hankala tilanne voivat myös altistaa masennuksen oireille.

Nuoren masennuksen tunnistaminen

Masennuksen oireita saattaa olla vaikea erottaa murrosikään kuuluvista normaaleista mielialanvaihteluista, jotka voivat olla hyvinkin voimakkaita. Alakuloisuuskin kuuluu elämään, etenkin menetysten ja raskaiden tilanteiden jälkeen. Mielialan muutos kestää masentuneella kuitenkin pitkään ja alentaa hänen toimintakykyään. Pienetkin ponnistelut voivat aiheuttaa masentuneessa suurta uupumusta, ja ennen kiinnostaneet asiat eivät enää huvitakaan. Nuoren masennus voi ilmetä myös mielialan todella nopeana vaihtumisena ilosta ärtymykseen, suruun, ikävystyneisyyteen tai tuskaisuuteen.

Usein masentuneen nuoren läheiset havaitsevat hänessä masennuksen oireita ennen häntä itseään. Oireita ei kuitenkaan aina ole helppo havaita, sillä kaikki masentuneet eivät käyttäydy saman kaavan mukaan. Siinä, missä masennus vie ruokahalun yhdeltä, tuo syöminen toiselle lohtua synkkien tunteiden keskelle. Muutokset ruokahalussa suuntaan tai toiseen voivat yhtä kaikki olla merkkejä mahdollisesta masennuksesta. Samaan tapaan masennus saattaa aiheuttaa sekä unettomuutta että toisaalta liiallista nukkumistakin. Pitkälle päivään nukkuminen ja vaikeudet nousta sängystä ylös voivat kieliä yksinkertaisesti siitä, että yöllä on valvonut liian myöhään, mutta jatkuvana, nukkumaanmenoajoista riippumattomana käytöksenä myös masennuksesta. Vakavasti masentuneella väsymystä ja voimattomuutta esiintyy unen määrästä riippumatta koko päivän ajan eikä mikään tunnu kiinnostavan tai innostavan.

Masentunut nuori ei ehkä jaksa keskittyä juuri mihinkään tai kykene tekemään ulkopuolisen silmiin yksinkertaisiltakaan vaikuttavia päätöksiä. On hyvin tavallista, että masentunut arvostelee itseään, elämäänsä ja tekemisiään todella rankasti, mikä on omiaan alentamaan toimintakykyä entisestään. Vakavasti masentuneen ajatukset kiertävät samaa negatiivista kehää. Tulevaisuus voi tuntua toivottomalta, pelottavalta ja raskaalta. Sairaudesta saattaa kertoa myös pitkään jatkunut levottomuus sekä erilaiset ruumiilliset oireet, esimerkiksi kivut. Oireiden rinnalla voi ilmetä muitakin mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kuten ahdistuneisuutta ja pelkotiloja.

Kuinka ehkäistä masennusta?

Koska nuorena alkaneen masennuksen ennuste on herkästi huono ja sairaus hyvin kuormittava, on sairastumisen ehkäisy ensisijaisen tärkeää. Nuorten masennuspotilaiden sairauden uusimista on myös mahdollista ehkäistä tehokkaalla jatko- ja ylläpitohoidolla.

Sosiaalinen tuki on masentuneelle nuorelle äärimmäisen tärkeää. Hyvät suhteet niin ystäviin kuin perheeseenkin edistävät toipumista merkittävästi. Tutkimukset osoittavat, että monilla masennusta sairastavilla nuorilla on samanaikaisesti jokin muukin häiriö. Tavallisimmin ne ovat päihdeongelmia, syömishäiriöitä, tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöitä sekä ahdistuneisuushäiriöitä. Näihin kaikkiin on olemassa tehokkaita hoitomuotoja, jotka tukevat samalla masennuksesta toipumista.

Turvalliset ja kestävät suhteet aikuisiin, joilta saa mallia hankalien ja raskaiden tilanteiden kohtaamiseen ja mielen säätelyyn, auttavat nuorta oman mielenterveytensä hallitsemisessa. Riittävä uni, mieluisat ja rentouttavat harrastukset sekä hyvät kaverisuhteet tukevat turvallisten aikuisten läsnäolon lisäksi hyvinvointia. Aikuisen tulisi välttää jo valmiiksi itseään kohtaan kriittisen nuoren suorituspaineita niin tahallisilla kuin epähuomiossakin esitetyillä kommenteillaan.

Hyvä tukiverkosto on masentuneelle nuorelle kultaakin kalliimpi

Ajoittaiset masennuksen tunteet ovat suurimmalle osalle ihmisistä tuttuja, ja niitä kokee myös valtaosa nuorista. Tällaisissa tilanteissa pelkkä tunteista puhuminen vanhemmille tai ystäville voi helpottaa oloa merkittävästi. Jos masennus on kuitenkin vakavampaa ja nuori oirehtii runsaammin, kannattaa apua aina hakea kodin ulkopuolelta terveydenhuollon ammattilaisilta. Apua kohti kurottautuminen voi olla masentuneelle nuorelle itselleen äärimmäisen vaikeaa, joten vanhemmilta ja muilta läheisiltä vaaditaan tarkkaavaisuutta ja kykyä tukea tilanteeseen puuttuen.

Nuori viettää tavallisesti suuren osan ajastaan koulussa, joten apuakin on usein luontevinta lähteä hakemaan sitä kautta. Masennuksen oireista kärsivä nuori voi kääntyä kouluterveydenhoitajan, koulun psykologin, kuraattorin tai vaikkapa läheisen opettajan puoleen. Koulun työntekijät osaavat ohjata eteenpäin sopivan avun piiriin.

Nuoren kanssa voi ottaa yhteyttä myös oman alueen terveyskeskukseen, josta niin ikään lähetetään tarvittaessa eteenpäin. Jos tilanne on akuutti, voi apua hakea päivystyksestä tai Nuorten kriisipisteestä.