Masennussattuu.com

Kuka sitten on masentunut?

Masennus eli depressio on salakavala sairaus, ja sen todentaminen ei ole kaikissa tapauksissa edes kovin yksinkertaista. Masennus esiintyy arkisessa puheessamme tuon tuosta, ja sillä voidaankin tarkoittaa monia asioita. Kyseessä on mielenterveyden sairaus, joka lamaannuttaa ja jonka vaikutukset ulottuvat myös sairastuneen ihmisen lähipiiriin. Masennus on melko tavallinen sekä yleinen sairaus, ja lähes jokaisen ihmisen lähipiiriin mahtuu sitä sairastanut henkilö. Silti se on alidiagnosoitu sairaus, sillä etenkin lievistä oireista kärsivät henkilöt eivät välttämättä edes koe tarpeelliseksi turvautua ammattilaisten näkemyksiin.

Lieväoireista masennusta voi olla hankalaa tunnistaa normaalista alakuloisesta mielialasta, joka kuuluu jokaisen ihmisen normaaliin elämään ilman, että on kyse sairaudesta. Pahaa oloa, pettymyksen ja surullisuuden tuntua aiheuttavat tilanteet kuuluvat jokaisen ihmisen elämän eri vaiheisiin, mutta normaalisti tuntemukset ovat ohimeneviä. Lisäksi niille on löydettävissä selkeä syy, joka vaikuttaa tuntemusten taustalla. Masennukseen ei sen sijaan ole olemassa yhtä selkeää syytä, mutta se ei ole myöskään hetkellinen mielentila.

Milloin voidaan puhua masennuksesta?

Masennukseen liittyy masentunut mieliala sekä selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Siitä kärsivä henkilö tulkitsee asioita hyvin negatiivisesti ja näkee sekä kokee pienetkin ponnistelut ylitsepääsemättöminä ongelmina. Oireet eivät ole hetkellisiä, vaan masennuksessa puhuttaessa oireet vaivaavat yhtäjaksoisesti suurimman osan vuorokaudesta pidemmän ajanjakson ajan. Lisäksi alakuloon liittyy myös muita oireita, jotka voivat olla myös fyysisiä, vaikka kyseessä on ennen kaikkea mielensairaus.

Masennuksen oireita voivat olla esimerkiksi:

  • Painon nouseminen tai putoaminen
  • Lisääntynyt unentarve tai unettomuus
  • Väsymys ja voimattomuus, vaikeus saada aikaiseksi asioita
  • Ärtymys
  • Liikkeiden hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • Arvottomuuden tuntemukset
  • Keskittymiskyvyn puute ja vaikeudet tehdä päätöksiä
  • Toivottomuus ja kuolemaan liittyvät ajatukset
  • Itsemurhaan liittyvät ajatukset
  • Ahdistuneisuus
  • Lisääntynyt päihteiden käyttö
  • Selittämättömät kivut

Mikään oireista ei sinänsä vielä kerro masennuksesta. Vaikea-asteisessa masennuksessa ihminen ei enää esimerkiksi pysty pitämään kiinni normaalista päivärytmistään, ja mihin tahansa asiaan ryhtyminen tuntuu ylivoimaiselta. Masennusta voi sairastaa hyvin moniasteisena, sillä taudinkuva ei ole kaikille sairastuneille samanlainen. Vakavaakaan masennusta voi olla vaikea nähdä ihmisen käyttäytymistä lyhyen tapaamisen aikana.

Lievä masennus

Erityisesti lievää masennusta voi olla vaikea tunnistaa, sillä sitä sairastava henkilö pystyy vielä selviytymään normaalista elämästä, vaikkakin se tuntuu vaativan ylimääräistä ponnistelua. Henkilö kykenee työskentelemään tai opiskelemaan suhteellisen normaalisti, joten lähipiirikään ei välttämättä vielä pysty tunnistamaan lievimpiä masennuksen merkkejä.

Keskivaikea masennus

Keskivaikeassa masennuksessa henkilön työskentely- ja toimintakyky ovat jo selkeästi alentuneet, minkä seurauksena henkilö saattaa tarvita sairauslomaa. Tyypillistä on, että keskivaikeaa masennusta potevan mielikuvissa tulevaisuus alkaa tuntua toivottomalta.

Vaikea masennus

Vaikea-asteisessa masennuksessa henkilö on menettänyt työ- ja toimintakykynsä, ja sairaus alkaa selkeästi vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Henkilön elämänilo on kadonnut, ja kuolemaan liittyvät ajatukset ovat alkaneet vallata mieltä. Vaikea-asteinen masennus saattaa vaatia jopa sairaalahoitoa.

Hoitokeinoja on hyvin olemassa, kunhan oireista on saatu riittävän kattava kuva masennusdiagnoosin tekemiseksi. Masennuksen hoidossa keskeisintä on sairauden tunnistaminen ja hoidon aloittaminen mahdollisimman varhain.

Masennukseen johtavia syitä

Surun ja masennuksen suurena erona on se, että surulle on olemassa tavallisesti selvä kohde tai syy, joka tunteen aiheuttaa. Masennuksen taustalla sen sijaan harvemmin on vain yksi selkeä tekijä, vaan syyt ovat usein moninaisia. Sairastumisen taustalla vaikuttavat yleensä niin biologiset, psykologiset kuin sosiaaliset tekijät. Usein taustalla vaikuttaa odottamaton ja ei-toivottu muutos elämäntilanteessa, kuten ero, oma tai läheisen sairastuminen, merkittävä menetys tai muu pitkäkestoinen ja kuormittava tekijä omassa elämässä.

Vaikeat kokemukset ja traumat erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Sen taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsuudenaikainen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen tai muu kaltoin kohtelu.

Masennuksen aikana aivoissa on eräänlainen tulehduksellinen tila, mutta tarkkaan siihen liittyviä aivojen kemiallisia muutoksia ei tunneta. Lisäksi erilaiset muihin sairauksiin liittyvät aivotoiminnan häiriöt saattavat altistaa masennukselle. Esimerkiksi unettomuusongelmien on todettu nostavan sairastumisen riskiä.

Taustalla voi vaikuttaa myös monet fyysiset tekijät. Useat sairaudet voivat altistaa masennukselle tai pahentaa sitä. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi aineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt. Myös esimerkiksi krooniset infektiot, anemia ja D-vitamiinin puutos voivat vaikuttaa masennuksen synnyn taustalla.

Päihteiden runsaalla käytöllä on myös todettu selkeitä yhteyksiä masennukseen sairastumisen riskissä. Päihteiden liikakäyttöön liittyy usein myös mielenterveyden ongelmia, joista masennus on hyvin tavallinen. Yhtä lailla myös muut kemialliset yhdisteet, kuten lääkkeet, voivat kasvattaa todennäköisyyttä sairastumiseen. Masennus on nimittäin mainittuna monen lääkevalmisteen mahdollisissa sivuoireissa.

Kuulunko riskiryhmään?

Masennukseen voi sairastua periaatteessa kuka tahansa, sillä sairastumiselle ei välttämättä ole selkeää syytä olemassa. Sairauden aiheuttamat syyt voivat olla todella moninaiset, ja tyypillistä masennuspotilasta ei ole olemassa. Masennukseen voi sairastua ihmiset ikään, sukupuoleen tai muuhun terveydentilaan katsomatta. Sen taustalla voivat vaikuttaa erilaiset perinnölliset ominaisuudet, biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti sekä kokemukset. Vaikeat kokemukset erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana lisäävät niin ikään riskiä sairastua masennukseen. Lisäksi elämän vaikeat asiat saattavat aikuisiällä laukaista sairauden.

Miten auttaa masentunutta?

Masennus koskettaa myös sairastuneen lähipiiriä. Läheisten on syytä ymmärtää, että masennuksessa ei ole kyse tahdonalaisista tunnetiloista, ja paraneminen ei onnistu vain päätöksellä suhtautua asioihin positiivisemmin ja tarmokkaammin. Toipuminen vie aikaa ja etenee vähitellen. Toisaalta lähipiirin on syytä kannustaa pieniinkin normaalielämän tekoihin, jotka masentuneesta tuntuvat hankalilta ja ylivoimaisilta, mutta toipumisen tulee antaa tapahtua siinä tahdissa, kun se kullekin on sopivaa.