Masennussattuu.com

Pidä huoli mielenterveydestäsi

Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta ja toimii tärkeänä pohjana niin terveydelle kokonaisuutena kuin toimintakyvyllekin. Omasta mielenterveydestä voi ja täytyykin pitää huolta, ja tällä tavalla voi vahvistaa myös omia voimavaroja. Mitä mielenterveys sitten oikeastaan tarkoittaa?

Terve mieli merkitsee paljon

Mielenterveys on paljon sisällään pitävä sana, joka voi tuntua hieman vaikeasti ymmärrettävältä. Lopulta mielenterveys on kuitenkin aivan samalla logiikalla toimiva käsite kuin fyysinen terveyskin, ja siitä huolehtiminen on myös yhtä lailla tärkeää. Monet kehon terveyttä ylläpitävät asiat, kuten liikunta, riittävä nukkuminen ja syöminen, ovat hyvin tärkeitä myös mielenterveyden kannalta.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen ymmärtää omat kykynsä, pystyy kohtaamaan elämään kuuluvat normaalit vaikeudet ja haasteet niistä selviten sekä työskentelemään ja osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Hyvä mielenterveys mahdollistaa siis elämän kokemisen mielekkääksi, sosiaalisten suhteiden solmimisen ja ylläpidon sekä tuottavana yhteisön jäsenenä toimimisen.

Mielenterveys vaikuttaa valtavan moneen eri asiaan ja myös koostuu hyvin monesta eri tekijästä. Hyvä mielenterveys on usean eri tekijän summa, ja jotkin näistä tekijöistä voivat olla vahvempia kuin toiset. Tälläkin saralla olemme kaikki yksilöitä.

Antoisa elämä lähtee omasta hyvinvoinnista

Oma hyvinvointi niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla on hyvän elämän perusedellytyksiä. Hyvinvointiin vaikuttavat lukemattomat eri tekijät, ja sitä voi myös aktiivisesti edistää monella eri tavalla. Henkisiin ja fyysisiin voimavaroihin vaikuttavat esimerkiksi uni, liikunta, ravinto, riittävä vapaa-aika sekä huumori ja kulttuuri. Rentoutumisen, tietoisuustaitojen ja vaikkapa myötätunnon tai anteeksiannon harjoittelu voivat auttaa omasta hyvinvoinnista huolehtimista.

Saatamme kysellä meitä ympäröiviltä ihmisiltä heidän voinnistaan useinkin, mutta oman voinnin kysyminen saattaa unohtua tai sen tärkeyttä ei ehkä koskaan ole sisäistänytkään. Oman voinnin ja mielialan pohtiminen on kuitenkin tärkeä osa itsestä ja omasta mielenterveydestä huolehtimista. Toisinaan on tarpeen miettiä, kuinka omaa oloa saisi hivutettua parempaan suuntaan, mutta myös asioiden sujuminen ansaitsee huomion yhtä lailla. Kiitollisuuden ja onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen on sekin avainasemassa oman identiteetin tuntemiseen ja hyvinvoivan mielen ylläpitoon.

Säröt kuuluvat myös silloin tällöin elämään ja mieleenkin

Kun puhutaan hyvästä mielenterveydestä, käytetään usein sellaisia käsitteitä, kuten onni, hyvä elämä ja henkinen hyvinvointi. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei elämään saisi liittyä lainkaan esimerkiksi ahdistusta, riittämättömyyden tunteita, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä.

Mielenterveys ei riipu ainoastaan yksilöstä itsestään, vaan elämän käänteillä ja yhteiskunnallisilla olosuhteilla on suuri merkitys. Erilaiset ylä- ja alamäet, rahaongelmat, työstressi, opiskelupaineet, menetykset, luopumiset ja mutkikkaat ihmissuhteet kuuluvat elämään, mutta kukaan ei voi niiltä täysin välttyä. Tällaisten asioiden kohtaaminen horjuttaa ja koettelee mielenterveyttä, mutta ei vie sitä pois. Henkinen hyvinvointi toimii aivan samaan tapaan kuin fyysinen terveys. Sairastuminen ei useinkaan poista terveyttä kokonaan, vaan on ennemminkin syy pitää omasta hyvinvoinnista entistäkin parempaa huolta.

Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä

Kuka tahansa voi kehittää mielenterveyttään suojaavia tekijöitä, joita on olemassa sekä sisäisiä että ulkoisia. Ulkoisiin tekijöihin vaikuttavat suuresti myös ympäristön toiminta sekä yhteiskunnalliset olot. Oikeudenmukaisuus, vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen tukevat hyvää mielenterveyttä. Sisäisiä mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä fyysinen terveys, sosiaalinen tuki ja ystävät, ristiriitojen käsittelytaidot sekä vuorovaikutustaidot.

Suuri osa sisäisistä tekijöistä on sellaisia, joihin yksilö voi itse vaikuttaa. Vaikka esimerkiksi vuorovaikutustaidot olisivat puutteelliset, on niitä mahdollista harjoittaa tiedostaen paremmiksi ja parantaa näin omia valmiuksia mielenterveyden parantamiseen ja ylläpitoon.

Myös omaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia ulkoisia seikkoja kannattaa toisinaan puntaroida ja tarvittaessa pyrkiä muuttamaan epäsuotuisia tilanteita omaa psyykkistä terveyttä ja onnellisuutta paremmin tukeviksi. Ulkoisia seikkoja ovat esimerkiksi työ, elinympäristö ja kouluttautuminen.

Mielen vahvistamista pienillä ja suurilla teoilla

Toisinaan kannattaa pysähtyä miettimään hieman tarkemmin, mitkä asiat lisäävät omaa hyvinvointia ja mitkä puolestaan kuormittavat ja aiheuttavat ahdistusta tai muuta pahaa oloa. Kenties omassa elämässä saattaisi olla joitakin tiettyjä asioita, joiden lisääminen tai huomioiminen potentiaalisesti lisäisi hyvinvointia. Mielenterveydestä huolehtimiseen ei siis vaadita kummempia poppakonsteja, vaan pienillä arjen teoilla voi hyvinkin päästä pitkälle.

Hyvinvointia lisäävät tekijät ovat monesti niin yksinkertaisia, että niiden positiivinen vaikutus omaan oloon tulee todellisena yllätyksenä. Aivan ensimmäisenä huomiota kannattaa kiinnittää elämän säännönmukaisuuteen. Päivärytmi, johon kuuluvat niin ruokailut, nukkumaanmeno- ja heräämisajat, rutiinit kotitöiden tekemisessä, sosiaaliset kanssakäymiset, liikunta ja rentoutuminen, tuo arkeen turvallisuutta ja tasapainoisuutta. Moni mieltää rutiinit ja säännöllisen elämän tylsäksi ja paikallaan polkevaksi, mutta todellisuudessa niistä voi olla huimaa apua vahvan mielen ja hyvän olon rakentamisessa.

Vinkit mielenterveyden ylläpitoon

  • Tee asioita, joista nautit ja joissa olet hyvä. Opettele hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet.
  • Muista terveelliset elämäntavat. Syö monipuolisesti, harrasta säännöllistä liikuntaa ja pidä päihteiden käyttö kohtuudessa.
  • Jätä aikaa ihmissuhteille. Pidä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin äläkä epäröi pyytää apua sitä tarvitessasi. Anna vastavuoroisesti apua myös läheisillesi, kun heillä on vaikeaa. Puhu tunteistasi.